HELSINGIN MIINANRAIVAAJAKILTA RY

Erik Erwes 90 vuotta 30.10.2017

Juttu lehdessä: Töölöläinen Nro 26 / 2017
 

Hienostuneen naisen ravintolassa.
 

Ravintola White Lady on ikivireä klassikko.
Lauantai-ilta soljuu leppoisasti Mannerheimintien perukalla. Ravintola White Ladyn kabineteissa ilakoidaan ja pääsalikin on tupaten täynnä. Lämmintä ja kodikasta tunnelmaa värittävät pöytäseurueet. Klassikkoravintola tunnetaan sukupolvien kohtaamispaikkana. Pitkien pöytien äärellä yhteisestä hetkestä nauttivat isoäidit, lapset ja lapsenlapset. Ikkunan äären loosipöytiin on asettunut pariskuntia ja kaveriporukoita. Ajatukseni harhailee Välimerelle, missä ravintolakäynti on kaikenikäisille luonteva osa elämänmenoa.

AVARALLE tontille luonnon helmaan asettuvan talon ravintolan edustalla on parkkipaikkoja ja verkkaisesti talvehtiva suuri terassi. Vieraat vastaanottaa syysviimassa hytisevä Pallotyttö-patsas. Ravintolan interiööri on viehättävällä tavalla vanhanaikainen. Kattokruunuista kajastaa valoa ja seinille on ripustettu tavaraa vuosikymmenten varrella. White Ladyn avajaiskutsua somisti kolmisakarainen kruunu. Ravintolan tunnus on yhä sama. Huokeahintaista itsepalvelulounasta ja mannermaista tasoa edustaneen White Ladyn avajaisia vietettiin lauantaina 1.3.1952 valkoisten pöytäliinojen äärellä. Kutsuvieras, kaupunginviskaali Eric von Frenckell osasi toki lausua ravintolan englanninkielisen nimen, mutta kansan syvät rivit puhuivat pitkään Hite Lädystä.
 
MANNERHEIMINTIE 93:ssa sijaitseva White Ladyn talo huokuu isänmaallista historiaa. Talon rakennutti Naisten Huoltosäätiö, jonka omistamana Ruokahuolto Oy perusti White Ladyn. Valkotiilisen noin 300 asuntoa käsittävän rakennuksen piirsi vankalle kalliolle arkkitehti Onni Saijonmaan. Sotavuosina moni isänmaan puolustaja haki suojaa Saijonmaan suunnittelemista korsuista. Rintamalla ja kotirintamalla palveli 150 000 lottaa, joiden arvokas panos merkittävältä osaltaan edesauttoi sitä, että voimme juhlia pian sadatta itsenäisyyspäiväämme. Sota Neuvostoliiton kanssa päättyi tunnetuin seurauksin ja Lotta Svärd lakkautettiin rauhanehtojen mukaisesti 23.11.1944. Mutta isänmaan naiset eivät suinkaan jääneet toimettomiksi, vaan perustivat Naisten Huoltosäätiön, Lotta Svärdin perinnön vaalijan. Vuonna 2004 säätiön nimi palautettiin kunniakkaasti Lotta Svärdiksi.

VUOSINA 1951-53 valmistuneella White Ladyn talolla on ollut monta kutsumanimeä. Rakennusta on kutsuttu muun muassa jättiläistaloksi, yhteisasuntotaloksi ja naistentaloksi. Talo kohosi tontille 110 miljoonan markan aravalainan avulla ja asuntoja tarjottiin ensisijaisesti kodittomille lotille sekä kotinsa menettäneille karjalaisille. Vuonna 1954 maamme ensimmäisessä palvelutalossa asui liki 700 ihmistä. Asukkaat saattoivat hakea ruokansa ravintolan ala-aulan tarjoiluluukulta. Talossa toimi pesula vuoteen 1981 asti ja kiinteistön yleisessä Kiulu-saunassa saivat kylpeä myös lähialueiden asukkaat. Talossa on sekä pieniä yksiöitä että isoja perheasuntoja. Talon myöhemmän asukkaan, muusikko Remu Aaltosen suitsukkeen tuoksuisessa ateljeehuoneistossa oli 100 neliötä kahdessa kerroksessa.

Yksi White Ladyn vieraista oli presidentti Kekkonen, joka saapui huomaamattomasti sivuovesta ja istui seurueineen kulmikkaan erkkerikabinetin rauhassa. Virallisiin tilaisuuksiin hän saapui pääovesta. Vuonna 1965 eduskunnan urheilukerhon 20-vuotisjuhlassa presidentti piti lennokkaan puheen. Illan iloisin seurue istui eduskunnan puhemies K.A. Fagerholmin pöydässä. Presidentin adjutantti everstiluutnantti Levo puolestaan siemaili Presidenttiolutta, raportoi Uuden-Suomen toimittaja. Te nykynaiset tuskin voitte käsittää, ettei ennen 50-lukua edes raskaskenkäisellä, yksinäisellä naisella ollut mitään asiaa ravintolaan. White Lady oli ensimmäinen ravintola, jonne nainen saattoi tulla ilman mieskavaljeeria. Lotta Svärdin perilliset olivat edistämässä tässäkin asiassa tasa-arvoa. Naisten Huoltosäätiö myi ravintolan 70-luvulla oopperalaulaja Timo Mustakalliolle. Mainittakoon, että tenoriravintoloistijan nimeä kantava laulukilpailu järjestetään vuosittain Savonlinnassa. Vuonna 1985 ravintola myytiin nykyomistajalle, maamme ravintolakulttuuriin paljon vaikuttaneelle Aimo Bondenille. Hänen tyttärensä Camilla Bonden isännöi puolisonsa Juha Lecklinin kanssa perheyrityksen ravintolaa. He määrittelevät White Ladyn mutkattomaksi kortteliravintolaksi, jossa syödään noutopöydästä tarjoiltavaa runsasta arkilounasta sekä nautitaan à la carten –listan hersyvästä annista. Perinteiset tapahtumat kuten lasten pikkujoulut ja lauantaibrunssit kuuluvat tarjontaan. Taiten kokoonpannuilla pizzoilla on vankka kannattajakuntansa. Klassikot kuten Oscarin leike, paistettu maksa ja silakkapihvit lukeutuvat ruokailijoiden suosikkeihin. Mutta yksi on yli kaiken, nimittäin hunajakana, jota lauantai-iltana syötiin monissa pöydissä. Tulikuumalla valurautapannulla tarjoiltava annos tuoksuu houkuttelevasti ja kastikkeen runsaus peittää kananfi- leen. Hunajan makeus, kermainen pehmeys ja pienoinen pippurin puraisu esittäytyvät maukkaana balanssina. Lisukeranskalaisia sopii dipata kastikkeeseen viimeistä pisaraa myöden.
Tänä syksyn ravintola on palannut perinteisiin ja ryhtynyt muonittamaan myös talon väkeä tarjoamalla kotiin kuljetetun soppalounaan. ”Suomen juhlavuoden kunniaksi halusimme palauttaa osan historiaa talon asukkaille, jotka haluavat syödä maittavan ja ravitsevan aterian kotona”, ravintoloitsijat sanovat.
 

Ravintolan yksi rakastetuimmista annoksista on hunajakana.


Isänmaan rakentaja ja kanta-asiakas.

Töölöläinen Erik Erwes on vieraillut ravintola White Ladyssa virallisilla ja epävirallisilla asioilla 1950-luvulta lähtien. Yllätän Erweksen ikkunapöydästä tuiki tavallisena arkipäivänä. Hänellä on tapana käydä täällä lounaalla ja samalla nauttia mennen tullen kävelemisestä. Viipurissa 90 vuotta sitten syntynyt Erwes teki paitsi mittavan uran liikemiehenä myös järjestöjen ja yhdistysten aikaansaavana jäsenenä, kirjoitettiin Töölöläinen-lehden haastattelussa vuonna 2012. Hän on Lions-Club Helsinki-Meilahti ry:n perustajajäsen. Yhdistys on kokoontunut White Ladyssa perustamispäivästä 31.5.1955 lähtien säännöllisesti. ”Minulla on aina ollut mahdollisuus olla minua viisaampien seurassa," huumorintajuinen Erwes naurahti Töölöläisen toimittajalle. Erwes teki paljon töitä eestiläisten veteraanien hyväksi. He olivat taistelleet vapaaehtoisina Suomen jatkosodassa. Erik Erwes oli yksi asevelvollista, jotka raivasivat Suomenlahden merimiinoista. Niitä oli kylvetty mereen 60 000. Vuonna 1997 perustetun Miinanraivaajakillan Helsingin osaston 20-vuotisjuhlaa vietettiin White Ladyssa 21.3.2017. Erwes on toiminut osaston puheenjohtajana kautta aikain. Hänen saavutuksensa on, että miinanraivaajat lopulta vuonna 1999 saivat rintamaveteraanin statuksen. Katajannokan Laivastopuistossa miinanraivaajien uroteosta muistuttaa Miinanraivaajien muistomerkki, joka paljastettiin vuonna 2004 Erweksen ansiosta.
 

 

MIINANRAIVAAJAN JUHLAVUOSI 2017.

Erik Erwes aloitti varusmiespalveluksensa syksyllä 1946 Helsingin laivastoasemalla Katajanokalla.

Erik korkealla tasolla.

Miinanraivaajaveteraani, toimitusjohtaja Erik Erwes täytti 90 vuotta 30.10.2017. Erik on Viipurin poikia. Lapsuudenkoti oli Salakkalahden rannalla nykyistä Drushba-hotellia vastapäätä. Talvisodan evakkoon tuli nopea lähtö Inon mummolasta. Ensin härkävaunussa Saloon , josta myöhemmin Helsinkiin.

Syksyllä 1946 Erik aloitti varusmiespalveluksensa Helsingin Laivastoasemalla Katajanokalla. Radistikoulutuksen jälkeen tuli siirto Raivausosasto ykköseen raivaaja Pukkion titariksi. Vaaroja täynnä ollut raivauskausi 1947 päättyi Pansioon. Siellä Erik joutui näkemään, kun panssarilaiva Väinämöinen laski viimeisen kerran Suomen sotalipun.

Rauhan töissä Erik toimi mattoalan yrittäjänä Helsingissä, mistä löytyi myös aviopuoliso. Perheeseen syntyi kolme tytärtä ja yksi poika.

Helsingin Miinanraivaajakilta ry:n puheenjohtajana on toiminut sen perustamisesta lähtien. Edelleen vireästi kokoontuva kilta juhli kaksikymppisiään amiraalitasolla vuoden 2017 talvella.

Erik on toiminut primus motorina mm. raivaushistoriikin "Me raiavasimme Suomenlahden" julkaisussa sekä miinamuistomerkin pystytyksessä Helsingin Katajanokalle 2004.

Ansioistaan hänelle on myönnetty mm Miinanraivausmitalli sekä Valkoisen Ruusun ritarimerkki kultaristein.

Erikin synttäreillä julkaistiin Johanna Pakolan toimittama kiltakavalkadi "20 vuotta miinanraivaajien asialla."

Onnittelut Erikille kaikilta Rannikon puolustajilta. Terveyttä ja tsemppiä eteenpäin!

Paluu pääsivulle